Leike tiistain 21.02.2012 Keskipohjanmaa lehti.
Urklipp ur tisdagen 21.02.2012 Österbottenstidning.
Eilen sain tyrmistyksekseni kuulla että Mika Myllylä on kuollut. Hänen poismenostaan on kirjoitettu päivän lehdissä palstametreittäin ja sekä TV:stä että radiosta on moneen kertaan ilmoitettu hänen traagisesta kuolemastaan. Monet vanhat kolleegat ja hiihdon johtajat niin kotimaassa kun ulkomailta ovat esittäneet kunnianosoituksensa. Kuitenkin kaikki nämä kauniit sanat saavat minut niin surulliseksi. Miksi kukaan ei sanonut niitä Mikalle hänen eläessään? Tapasin Mikan säännöllisesti viimeisten kahden vuoden ajan. Hän oli hyvin yksinäinen ihminen ja loukkaantunut kaikesta kokemastaan Lahden 2001 jälkeen. Kaikki jotka tunsivat Mikan tietävät hänen olleen rehellinen ihminen. Doping ei oikeastaan ollenkaan sopinut hänen luonteeseen, mutta hän ei kyennyt vastustamaan kaikkia ulkopuolisia voimia. Mutta sitä enemmän hänen luonteeseen kuului olla ainoa joka Lahden viestin kultamitalijoukkueesta tunnusti doping-aineiden käytön. Hinta jonka hän joutui rehellisyydestään maksamaan oli aivan liian korkea.
Jos kirjoitin että Mika oli viime vuosina hyvin yksinäinen, niin tämä ei ihan pidä paikkaansa. Oli yksi ihminen joka tuki häntä tilanteessa kun tilanteessa. Kaj Björndahl antoi hänelle uuden mahdollisuuden Mikan muutettua Kokkolaan, palkkaamalla hänet yritykseensä. Kaj (kuvassa oikealla juoksulenkillä henkilökuntansa kanssa) ei ainoastaan kouluttanut häntä kiinteistövälittäjäksi, vaan auttoi häntä myös monen arkipäivän käytännön asian kanssa. Vaikka vastoinkäymisiä oli montakin, Kaj ei koskaan kadottanut kärsivällisyyttään Mikaa kohtaan. Kaikista Mikaa lausuntoja ja kunnianosoituksia antaneista huolimatta, oikeastaan Kaj olisi ainoa jolle tämä oikeus kuuluisi. Hän oli aina auttamassa kun Mikalla oli hankalinta eikä koskaan hylännyt häntä. Lepää rauhassa Mika. // Christoph Treier
Vi sålde vår villa med hjälp av budgivning. Det fungerade utmärkt!